Shomarit

Domatiyan pohjoisosan viidakoissa asuva kiliriheimo. Heillä on hyvät suhteet thessaleihin, mutta he pysyttelevät pitkälti omissa oloissaan. Domatiyan hallinto myönsi heille hallintaoikeuden Shabazarin viidakkoon jo vuosisatoja sitten, joskin sopimusta edelsi pitkä historia riitoja ja väkivaltaisuuksia.

Shomarit ovat asuttaneet Domatiyaa jo kauan ennen ihmisiä. Vaikka heillä ei koskaan ole ollut yhtä järjestäytynyttä valtakuntaa kuin muinaisilla haltioilla tai nykyisillä ihmisillä, he pitivät tiukasti hallussaan suurta osaa nykyisen Domatiyan alueesta. Haltiat pitkälti hyväksyivät kilirien aluevaatimukset eivätkä suuremmin levittäytyneet pohjoiseen Domatiyaan, mutta thessalit sen sijaan ajoivat siihen aikaan hajanaisen kilirikansan aggressiivisesti yhä syvemmälle pohjoiseen. Vuosisatojen aikana keisarikunta kävi lukuisia sotia kilireitä vastaan, kunnes Rashid Punaisen johdolla solmittiin toistaiseksi pitänyt rauha ihmisten ja shomareiden välillä.

Kuten kilireillä yleensäkin, shomarimiehet ovat naisia raskasrakenteisempia ja omaavat leijonamaisen harjaksen. Shomareiden karvapeite on hieman pidempää kuin Kolkonsaarten kilireillä, ja se on usein raitojen tai täplien kirjomaa. Turkki on värikylläinen ja voi sisältää useita eri värejä, tyypillisimmin punaruskeaa, mustaa ja keltaista. Shomarit punovat usein puuhelmiä tai sulkia harjaksensa joukkoon.

Shomarit ovat ylpeitä oman tiensä kulkijoita. Uteliaisuus ja halu osoittaa arvonsa johdattaa heitä seikkailuille Shabazarin ulkopuolelle, ja heitä nähdäänkin usein palkkamiekkoina, oppaina ja metsästäjinä. He harvoin viihtyvät yhdessä paikassa koko elämäänsä. Thessaleiden keskuudessa heillä on maine kyvykkäinä mutta epäluotettavina palkollisina, sillä sopimuksilla ja aikatauluilla ei ole heille samanlaista painoarvoa kuin ihmisille.

Valtaosa shomareista kunnioittaa tserismin inkarnaatioita uskontonaan, mutta myös taivaanpalvonnalla on kannattajansa. Sen sijaan Valonneidon kirkko tai pyhiinusko eivät ole niittäneet kannatusta heidän keskuudessaan.

Kolkonsaarten kilireihin shomareilla on jännitteiset välit, eivätkä kansat tee keskenään yhteistyötä. Kiistojen juuret juontavat kauas aikojen taakse, eikä niiden selittäminen ulkopuoliselle käy hetkessä. Yksittäisiä vierailijoita katsotaan suurella epäluulolla puolin ja toisin. Domatiyan ulkopuolelle shomarit eivät juuri kulje, sillä Kruunulakeudella heidät nähdään hirviöinä ja Jäävala on heille epämiellyttävän kylmä ympäristö. Myös Unohduksen metsät on heille vihamielistä aluetta, sillä sitä asuttaa toinen kiliriheimo, barasit.