Myrrystäjät

Kolkonsaarten druideja kutsutaan myrrystäjiksi.

Valtaosa myrrystäjistä koostuu kilireistä. Urthien kulttuuri ei kannusta maanläheisyyteen, mutta heitäkin löytyy muutamia. Varjotaikuus haittaa luonnon kanssa kommunikointia, mutta ne urthit, joilla sen vaikutus on kevyempi, voivat oppia hyviksi druideiksi. Myös varjotaikuuden koskettamat kilirit, ngostit, kokevat druidin polun haastavaksi.

Shyadeille luontotaikuus on mahdotonta, ja katkeruus usein sävyttää heidän kanssakäymistään myrrystäjien kanssa. Sen sijaan lähes kaikki muut haltiat Kolkonsaarilla kuuluvat myrrystäjiin: yksittäiset pakolaiset huomaavat usein, että vaikka Genumeru suhtautuukin suopeasti kaikenlaisiin kulkijoihin, todellista yhteisöllisyyttä he löytävät vasta omiensa joukosta. Unohduksen metsä on jatkuvan uhan ja sisäisen politikoinnin alla, joten yhä useampi on lähtenyt vaaralliselle matkalle sieltä kohti Kolkonsaaria.

Rottalaiset ja vetehiset ovat harvinainen näky myrrystäjissä, mutta heitäkin löytyy.

Myrrystäjät painottavat yhteisöllisyyttä ja harmoniaa. Heillä ei ole keskitettyä hallintoa, vaan järjestö koostuu useista paikallisista yhteisöistä, joista tarvittaessa kutsutaan neuvonpidolle jäseniä. Heillä on ohjenuorana, että jokaisella yhteisöllä tulisi olla vähintään kaksi vanhinta, jotka ohjaavat piirinsä jäseniä. Vanhimmat eivät välttämättä ole iältään vanhimpia, mutta he ovat kokeneita ja viisaita druideja. Käskyttäminen, uhkailu ja rangaistukset eivät kuulu vanhimpien työkaluihin, vaan he tarjoavat ohjeita, tukea ja nuhtelua.

Myrrystäjien keskuudessa on levinnyt hiljalleen myös tyytymättömyyttä järjestön hajanaisuuteen ja passiivisuuteen. Kolkonsaarten luontoa uhkaa niin varjonsyömien alueiden leviäminen kuin urthien harjoittama kaskiviljely ja asutusten laajeneminen. Osa druideista haluaisi tehdä järjestöstä tavoitteellisemman ja hallinnosta tiukemman, jotta uhkaava kehitys saataisiin käännettyä.

Perinteisesti kaikkien piirien vanhimmat kokoontuvat yhteen kerran vuodessa, vuoden ensimmäisenä päivänä. He tapaavat saarella Muran ja Kostan välissä, jota kutsutaan Myrryssaareksi. Käynti siellä on kiellettyä tämän kokoontumisen ulkopuolella.